maanantai 15. toukokuuta 2017

Suomi 100 teemapäivä Vammalan lukiolla


Vammalan lukion jo perinteeksi muodostunut eri oppiaineiden pajoissa toteutettava teemapäivä liittyi Suomen satavuotissyntymäpäivän tarkasteluun. Kaikissa pajoissa pureuduttiin aiheeseen eri työskentelymetenetelmillä. Työpajoissa tehtiin muun muassa erilaisia tekstejä, videoita, aikajanoja ja karttoja internetin alustoille sekä tanssiesitys. Parhaat työt valitaan Aikamatkaaja-hankkeen opetustaulujen Suomi-koodeihin. Keskiviikkona 3.toukokuuta oppilaat ideoivat ja suunnittelivat teemapäivää ja suunnitelmat toteutettiin tiistaina 9.toukokuuta. Me toimittajat kiersimme pajoissa ja tutustuimme niihin.



Hyvinvointiyhteiskunnan nousu

Tässä pajassa opiskelijoiden tehtävänä oli erilaisten tilastojen ja kuvaajien avulla todentaa Suomen nousu hyvinvointivaltioiden joukkoon. Tilastoja tutkittiin koko itsenäisyyden ajalta.






A. I. Virtanen

Pajan opiskelijat tutkivat maatalouden ja elintarviketeollisuuden kehittymistä kemian näkökulmasta sekä Suomen ainoan Kemian Nobelin palkinnon saajan A. I. Virtasen merkitystä.




Suomalaisen kulttuurin herääminen taiteessa

Paja sisälsi maalausta ja tutustumista suomalaisen taiteen kultakauden taiteilijoihin, kuten Pekka Haloseen, Eero Järnefeltiin ja Venny Soldan-Brofeltiin.




Koko Suomi tanssii

Työpajassa opeteltiin erilaisia tansseja. Opiskelijat oli jaettu ryhmään ja jokainen ryhmä opetteli yhden tanssin. Myöhemmin ryhmien tanssit kuvattiin ja ne liitettiin osaksi Koko Suomi tanssii
-kampanjaa. Ryhmät opettivat myös oppimansa tanssit toisille ryhmille.

Näytetään IMG_6284_small.jpg
Kuvaus: työpajalaiset.


                                 Vammalan lukion Koko Suomi tanssii -haastevideo. Kuvaus tanssipajalaiset ja
                                 kuvaus ja editointi Minna Koskinen.

Suomalaisen demokratian kehitys

Tämä ryhmä oli hajotettu kolmelle eri opettajalle. Jokainen opettaja käsitteli ryhmän kanssa erilaisia asioita.



Suomalainen luonto

Tässä ryhmässä tutustuttiin Suomen luontoon. Jokaisen pienryhmän piti tehdä valitusta aiheesta jonkin näköinen esitys, suositellusti lyhyt video.



Sastamalan kirkot

Pappilan luokassa opiskelijat jakautuivat ryhmiin, ja jokainen ryhmä tutustui johonkin Sastamalan kirkkoon. Osa ryhmistä kävi kuvaamassa valitsemaansa kirkkoa, ja kaikki ryhmät tutustuivat kirkon historiaan ja merkitykseen. Yksi ryhmistä kävi kuvaamassa Kiikan kirkkoa. He kertoivat tekevänsä kirkosta blogi-muotoisen esittelyn. Päivä on heidän mukaansa ollut mukavaa vaihtelua koulunkäynnille. Toinen ryhmä kävi kuvaamassa Karkun kirkkoa. He kertoivat vielä päivän aikana perehtyvänsä siihen tarkemmin.



Kalevalaa ja muuta kirjallisuutta kielillä

Tyska luokassa oppilaat jakautuivat ryhmiin. Kaksi ryhmistä kirjoitti Kalevalasta, kaksi ryhmää Tuntemattomasta sotilaasta ja yksi ryhmä Muumi-kirjasta. Yksi ryhmistä koosti Powerpoint-esityksen Tuntemattoman sotilaan ensimmäisestä luvusta. Työssä he tarkastelivat neljää eri kieltä: suomea, ruotsia, englantia ja venäjää. Kaikki haastattelemamme opiskelijat pitivät päivästä.




Radiohaastatteluiden tekoa

Tuutori-luokassa oppilaat työstivät radiohaastetteluja. Tehtävänä oli haastatella sastamalalaisia Suomi-teeman pohjalta. Haastateltavilta kysyttiin esimerkiksi, mikä on tärkeintä Suomessa.

Yksi ryhmistä haastatteli ryhmäläisen isoäitiä. He kysyivät, millainen hänen lapsuutensa ja nuoruutensa oli ja millaista oli elää Suomessa. Toinen ryhmistä kertoi, että heidän nuorin haastateltavansa oli ollut seitsemänvuotias ja vanhin 92-vuotias. Ryhmä oli kysynyt haastateltaviltaan, millaisia pelejä he ovat pelanneet ja millaisia leikkejä he ovat leikkineet.




Lempipaikkani

Klasse-luokassa opiskelijat saivat valita Sastamalan kylistä paikan, josta etsivät tietoa. Tehtävänä oli muodostaa karttamerkintä. Opiskelijat pohtivat paikasta muun muassa, mihin tarkoitukseen se on rakennettu sekä mikä on sen historia, nykyisyys ja tulevaisuus. Opiskelijat myös pohtivat, onko paikan käyttötarkoitus muuttunut ajanmyötä, ja jos on, niin millä tavalla ja miksi. Opiskelijat perehtyivät paikkoihin selvittämällä, mikä on ollut paikan merkitys lähialueen ihmisille eri aikoina.

Fanni Keskumäki valitsi Vammalan torin paikaksi, johon hän perehtyi. Mirja Kaski valitsi Suodenniemen kirjaston. Hän kertoi, että se on ollut ennen kunnanvaltuuston rakennus. Tytöt kertoivat, että he olivat pajassa aluksi keskustelleet valitsemistaan paikoista ja niistä otetuista kuvista. Sen jälkeen he olivat kirjoittaneet paikoista tarinat näkö- ja kuuloaistien perusteella.





 

Musiikin paja Sibeliuksesta

Opiskelijat tutustuivat Sibeliksen sävellykseen ja lauluun Souda souda sinisorsa. He suunnittelivat kappaleeseen säestystä. Opettaja säesti oppilaita pianolla, kun he soittivat Boomwhackerseilla. Työn tulos äänitettiin.








Näyttelijäntyön paja

Opiskelijat videoivat kohtauksen viime vuoden työpajassa syntyneen käsikirjoituksen pohjalta. Käsikirjoitus pohjautui Gallen-Kallelan Symposium-maalaukseen. Opiskelijat lavastivat kohtauspaikan, ja neljä heistä näytteli maalauksen henkilöitä Akseli Gallen-Kallelaa, Jean Sibeliusta, Robert Kajanusta ja Oskar Merikantoa. Taiteilijat keskustelivat nuoresta Suomesta ja taiteen merkityksestä suomalaisuuden rakentamisessa välillä varsin kiihtyneeseenkin sävyyn. Opiskelijat eläytyivät rooleihinsa taitavasti ja olivat valmistautuneet hyvin. Kohtauksen aikana nähdään voimakkaita tunteita.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Gallen_Kallela_Symposion.jpg




Teksti: Vilma Junnila ja Kristian Heino & Marija Blinova ja Alina Halme
Kuvat ja videot: Marija Blinova & Vilma Junnila



 

tiistai 9. toukokuuta 2017

Googlen maajohtajan vierailu Vammalan lukiolla

 

Palveluilla yli miljardi käyttäjää päivässä

 

Saimme 25. huhtikuuta koulullemme vieraaksi Googlen maajohtaja Antti Järvisen. Järvinen on opiskellut lukiovuotensa Vammalan lukiossa. Hän kertoi meille Googlesta yrityksenä sekä siellä työskentelemisestä. Hän kertoi myös siitä, miten tärkeää olisi kehittää digitalisaatiota Suomessa. Koulumme on ottamassa käyttöön Googlen uuden oppimisympäristön G Suiten, joten nämä aiheet koskettivat yleisöä.

Järvinen kertoi meille aluksi yleisesti Googlesta yrityksenä. Google on perustettu 18 vuotta sitten, ja se on noussut yhdeksi maailman suurimmista yrityksistä. Google työllistää 70 000 ihmistä ympäri maailmaa. Yritys tunnetaan erityisesti sen hakukoneesta, mutta Googlella on sen lisäksi kuusi aktiivista palvelua, joilla kaikilla on yli miljardi käyttäjää päivässä.

 

Google työpaikkana

 

 

 

Tärkeäksi aiheeksi Järvinen nosti Googlella työnteon. Hän kertoi, että kaikki 70 000 työntekijää ovat oman alansa taitavia osaajia. Heitä kaikkia yhdistää vahva kunnianhimo ja halu tehdä asioita, joilla on merkitystä. Järvinen korosti, kuinka tärkeää yritykselle on, että työntekijät saavat olla töissä täysin omia itsejään.

Googlessa ajatellaan, että eniten tuloksia syntyy, kun työntekijöillä on hyvä olla. Työntekijöiden tulee oppia jatkuvasti uusia asioita. Yritys onkin kehittänyt tähän toimivan mallin, jota kutsutaan nimellä teach and learn. Sen sijaan, että Google palkkaisi ulkopuolisia kouluttajia, työntekijät kouluttavat toisiaan. Jokainen osaa jotakin, mitä joku toinen ei hallitse. Googlella kouluttaminen ja koulutuksiin osallistuminen on työntekijöille vapaaehtoista. Järvisen mielestä tätä mallia voisi käyttää myös kouluissa välillä. Se edistää oppimista.

Työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseksi on kehitetty myös 20 % sääntö, joka tarkoittaa, että 20 % omasta työajasta saa käyttää omavalintaisesti ja 80 % ajasta tulee käyttää oman työtavoitteen suorittamiseksi. Työntekijät käyttävät 20 % työajasta eri tarkoituksiin; joku keskittyy kehittämään uusia innovaatioita, joku kirjoittaa kirjan ja joku viettää ajan lastensa kanssa. Tunnetuin 20 % työajalla kehitetty keksintö on Gmail. Googlella uskotaan, että tällainen aika saa työntekijät ylittämään itsensä.

Järvinen kertoi, että Googlen työntekijöitä kannustetaan myös vertaisbonuksen avulla. Työntekijän hoitaessa työnsä erityisen hyvin hänen työkaverinsa voi toivoa hänen palkitsemistaan lisäpalkalla. Tämä motivoi työntekijöitä. On tärkeää, että ihmiset voivat hyvin ja ovat onnellisia. Näin myös yritys kehittyy ja pärjää hyvin. Järvinen korosti, että Google on epähierarkinen yhtiö, joka ei usko parhaiden tulosten saavuttamiseen autoritäärisellä johtamisella.

 

Maailma muutoksessa

 

Mobiili on tällä hetkellä ylivoimaisesti suurin kuluttajia tavoittava informointimuoto. Voisi sanoa, että ihmiset elävät online-tilassa. Maailma on Järvisen mukaan siirtymässä koko ajan enemmän digitaalisuuteen. Mobiili ja erityisesti video on uusi standardi. Youtubeen lisätään globaalisti 400 tuntia uutta sisältöä joka minuutti. Internet tuplautuu tällä hetkellä joka vuosi. Uusi sukupolvi kasvaa tavallaan sisään digitalisaatioon. Järvinen on sitä mieltä, että mobiili muuttaa maailmaa enemmän kuin poliittiset päätökset.

Google myös uskoo, että teknologialla voidaan ratkaista ihmiskunnan isoja ongelmia. Mobiili on osoittanut että internetillä on suuri demokratisoiva voima maailmassa. Järvisen mukaan arviolta 500 miljoonaa ihmistä siirtyy mobiili-internetin piiriin vuodessa. Tämä muuttaa merkittävällä tavalla maailman dynamiikkaa. Suurin osa uusista internetin käyttäjistä on Etelä-Amerikasta, Afrikasta tai Aasiasta.

Googlen perustajat ajattelivat jo yritystä perustaessaan, että sen tehtävä on organisoida kaikki maailman tieto ja saattaa se ihmisten käytettäväksi universaalisti. Järvisen mukaan on tärkeintä, että teknologia sulautuu luontevasti ihmisten arkeen, helpottaen sitä. Tärkeintä on, että kuluttaja kokee hyötyä palveluista. Tulevaisuudessa kännykkä antaa käyttäjälleen tietoa hänen sitä pyytämättä. Kännykkä on tällöin kuin henkilökohtainen assistentti.

Uusi teknologia mahdollistaa ihan uuden tavan tehdä töitä yhdessä. Ihmiset voivat työskennellä ja pitää yhteyttä toisella puolella maailmaa olevien ihmisten kanssa. Tämä lisää teknologian ja maailman kehittymistä.

Digi-Suomi


Suomessa digitalisaatio on muuhun maailmaan nähden hyvällä tasolla. Järvisen mukaan olisi tärkeää, että Suomessa kiinnitettäisiin huomiota hallituksen, isojen tahojen ja yritysten digitalisoitumiseen. Järvinen kritisoi hallituksen halua digitalisoida erityisesti raskasteollisuus. Hänen mielestään olisi tärkeämpää kiinnittää huomiota pieniin yrityksiin. Tämä olisi työmarkkinoiden kannalta hyödyllisempää.

Suomessa suurin osa nettiostoksista tehdään ulkomaalaisista firmoista. Tämä johtuu osittain siitä, että pienten suomalaisten yritysten verkkosivustot eivät tällä hetkellä ole kysynnän vaatimassa kunnossa. Hidas latautuminen on ongelma, joka vähentää suomalaisyritysten kyvykkyyttä toimia verkossa. 100 000 suomalaisella pienyrityksellä on joko alhainen toimintakyky verkossa tai ei toimintakykyä ollenkaan.

Suomi voisi tehdä koulutusvientiä maailmalle digitaalisesti. Suomen koulutuksen tasoa arvostetaan maailmalla. Järvisen mukaan tätä voisi hyödyntää vientituotteena.

Järvinen antoi meille neuvon, mitä pitää erityisen tärkeänä. Hänen mukaansa muutosmyönteisenä pysyminen on todella tärkeää. Muutosten omaksuminen on välillä työlästä ja aluksi epämiellyttävää, mutta muutosta haluamattomat ihmiset jarruttavat esimerkiksi yritysten kehitystä.

Esityksen lopuksi opiskelijat saivat esittää kysymyksiä. Opiskelijoita askarrutti esimerkiksi Googlen mainosrahoitteisuus ja yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset.

Eija Vuorijärvi, Antti Järvinen ja Anni 
Virnes.

kirjoittaja: Alina Halme
kuvat: Elina Merinen

perjantai 21. huhtikuuta 2017

Vaalipaneeli 2017 Vammalan lukiolla


Vammalan lukiolla pidettiin 6. huhtikuuta kunnallisvaalien vaalipaneeli, jossa ehdokkailta kysyttiin lukion opiskelijoiden laatimia kysymyksiä. Vaalipaneelissa ehdokkaita oli kuusi. Vaalipaneelin juontajana toimi Enni Ojansivu.
Vasemmistoliiton ehdokkaan Pirkko Niemen motto oli “Turvallisuus tehdään yhdessä”. Sosiaalidemokraateista taas paikalle oli saapunut Jenni Jokinen, joka kertoi motokseen “Ihminen tulee ensin”. Vihreiltä oli jokaisen opiskelijan tuntema Antti Lepistö, joka kertoi, että hänen mottonsa “Vastaan” ottaa kantaa politiikkaan ja siihen, että edustajien pitää vastata lupauksiaan ja kantaa vastuuta. Kristillisdemokraateilta kysymyksiin vastaamassa oli Repe Mäensivu, jolla mottoa ei ollut. Keskustan ehdokas Aleksi Sandroos taas kertoi mottonsa “Rehellisesti” perustuvan hänen rehellisyyteensä. Kokoomuksen ehdokkaana vastaamassa oli Ida Leino ja hänen mottonsa oli “Enemmän sykettä”.
Ida Leino, Aleksi Sandroos ja Repe Mäensivu
 Ehdokkailta kysyttiin, tarvitaanko Sastamalaan enemmän kouluttautumisaloja. Mäensivun (KD) suora myönteinen vastaus sai hymyn aikaan osalla. Mäensivu perusteli, että esimerkiksi hänen oma koulutuksensa eli ohjelmistopuoli olisi hyvä, sillä tulevaisuudessa niitä paikkoja varmasti on. Jokinen (SDP) kertoi, että hänen mielestään kouluttautumisaloja on tarpeeksi, mutta esimerkiksi ammattikouluissa voitaisiin ottaa viiden päivän opiskelupäivät kuten lukioissa. Lepistö (Vihr.) taas kertoo, että kuljetuksiin “syrjäkyliltä” voitaisiin panostaa, sillä hänen mielestään kuljetusmatkat ovat pidentyneet kohtuuttomiin. 
  Erikoismainintana voisi sanoa, että ilman uimahallikysymystäkään ei selvitty. Tähän ainoan negatiivisen vastauksen antoi Pirkko Niemi (Vas.), joka perusti vastauksensa siihen, että olisihan se kiva saada, mutta nykyisellä rahatilanteella ei uimahalliin ole varaa.
Ehdokkailta kysyttiin myös, panostetaanko Sastamalassa tarpeeksi nuorten kesätöiden laatuun ja tarjontaan. Tähän Niemi (Vas.) kertoo, että kaupunki voisi esimerkiksi työllistää jonkin lukion vuosiluokan kokonaan, jotta oppilaat saisivat kokemusta. Leino (Kok.) taas kertoo, että yrityksille voisi maksaa enemmän tukea nuorten työllistämiseksi. Sandroos (Kesk.) vetosi numeroihin: koska Sastamalassa on huono taloustilanne, niin työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole. 
 Vaalipaneelin ehdokkaista valtuustoon pääsivät Jenni Jokinen (283 ääntä), koulumme varjovaalit voittanut Antti Lepistö (170 ääntä) ja Pirkko Niemi (128 ääntä). Muut ehdokkaat pääsivät varasijoille Repe Mäensivua lukuun ottamatta.

Kirjoittaja: Kristian Heino
Kuvat: Elina Merinen

torstai 20. huhtikuuta 2017

Erasmus+ matka Viroon 5.-11.3.201



Matkalle lähti neljä opiskelijaa ja kaksi opettajaa: Siiri, Marija, Lotta ja Fanni sekä Saara Haapalainen ja Kristiina Vuorinen. Matkamme käynnistyi torstaina 5.11 klo. 10.57 Vammalan rautatieasemalta kohti Helsingin länsiterminaalia. Matka meni todella nopeasti, ja olimme perillä Helsingissä klo 13.30. Rautatieasemalla söimme välipalaa ja menimme odottamaan raitiovaunua. Laiva Tallinnaan lähti klo 15.30. Jätimme matkatavarat säilöön ja menimme kahvilaan. Olimme perillä Tallinnassa klo 17.45. Taksi vei meidät Viru-keskukseen, jossa syötiin hyvää ruokaa ja shoppailtiin. Tallinnasta matka jatkui bussilla kohti Tarttoa. Matkalla ei ollut tylsää, koska bussi tarjosi kaikille paljon elokuvia, pelejä ja musiikkia. Päivämme oli todella pitkä, niinpä osa nukkui bussissa. Saavuttuamme Tarttoon majoituimme kaikki bussiasemaa vastapäätä olevaan hotelliin. Kaikkien ulkomaalaisten opiskelijoiden huoneet olivat samalla käytävällä ja opettajat olivat hotellin puolella. Majoituimme kaikki neljä samaan huoneeseen ja pitkän päivän jälkeen menimme melkein heti nukkumaan.

Seuraava päivä alkoi aamupalalla. Hotellin ravintolassa tapasimme kaikki ulkomaalaiset, mutta kaikki olivat vielä omissa porukoissaan. Aamupalan jälkeen lähdimme bussilla Lähte-nimiseen lukioon, jossa opiskelijat ja opettajat järjestivät meille tervetuliaisohjelman. Piirileikeissä tutustuimme toisiinsa ja opiskelimme hieman viroa. Kiertelimme koulua ja koulukierroksen jälkeen siirryimme ruokatilaan. Virolaisten ruokasali poikkeaa hyvin paljon suomalaisesta ruokasalista. Noutopöytää ei ollut, vaan kaikki ruuat olivat valmiiksi laitettuna pöytiin. Ruoka maistui kaikille, ja siirryimme bussiin. Tartossa meitä odotti kaupunkikierros. Vierailimme Tarton yliopistoissa, jossa tutustuimme mediaan ja ohjelmamme päättyi siihen. Illan päätteeksi menimme ulkomaalaisten kanssa syömään ja tutustuimme heihin paremmin.

Tiistaina lähdettiin klo 10 Ice Age -keskukseen, jossa saimme kuulla vähän jääkausista ja Viron historiasta. Menimme bussilla Elistveren eläintarhaan, jossa oli paljon meille tuttuja eläimiä, kuten karhu, ilves ja hirvi. Eläintarhan jälkeen meillä oli ruokatauko Alatskiven linnassa ja kaupunkikierros. Illalla lähdimme Lähte-lukioon, jossa tutustuimme kameroihin ja jokaista opiskelijaa haastateltiin Erasmus-projektia varten. Haastatteluiden jälkeen meille tarjottiin teetä ja pientä naposteltavaa.

Keskiviikkona meitä odotti vierailu Viron kansallismuseossa ja vaeltaminen. Viron kansallismuseossa saimme kuulla paljon Viron historiasta ja siitä, miten ihmiset elivät ennen vanhaan. Ruokatauon jälkeen bussi vei meidät hostelliin, jossa vaihdoimme lämpimät vaatteet päälle vaeltamista varten. Sää ei ollut kovin lämmin, ja metsässä oli paljon lunta ja liukasta, mutta kävelymatka ei ollut pitkä ja se sujui näppärästi. Leirintäalueella söimme makkaraa ja virolaista keittoa. Paistoimme myös vaahtokarkkeja.

Torstai oli viimeinen päivä Tartossa. Aamulla lähdimme Suomen Heurekan tapaiseen Ahhaa-tiedekeskukseen. Se oli yksi Viron matkan parhaimmista kokemuksista, koska saimme kokeilla paljon uusia juttuja ja pidimme hauskaa siellä. Hostellista lähdimme lukioon, jossa muokattiin haastatteluvideoitamme loppuun ja illemmalla saimme nähdä kaikkien ryhmien videot. Salissa meillä oli myös muuta ohjelmaa, joka sisälsi virolaisia perinteisiä tansseja, musiikkia ja Kahoot-tietovisan. Kaikki pääsivät tanssimaan ja se oli todella hieno kokemus, koska kaikki olivat yhdessä ja kaikki oppivat uusia tansseja. Kahootissa tarkistettiin meidän tietojamme Virosta, ja meidän ryhmä tuli kakkoseksi skottien jälkeen. Ilta oli todella hauska, mutta samaan aikaan surullinen, koska jouduimme hyvästelemään virolaiset. Päästyämme hostellille pakkasimme tavaroitamme ja kävimme illan päätteeksi ulkomaalaisten kanssa syömässä.

Perjantaina meillä oli aikainen herätys, sillä bussi lähti jo klo 7.30 kohti Tallinnaa. Tallinnassa poikkesimme televisiotornissa, joka on 314 metrin korkea. Ylhäällä oli todella hieno näköala ja otettiinkin paljon kuvia siellä. Päivällä menimme Tallinnan TV-studioon, jossa kuvataan virolaisia ohjelmia. Studiolta lähdimme kohti meidän hostellia, johon jätettiin matkatavaroitamme. Illalla meillä oli kaupunkikierros Tallinnan keskustassa. Se kesti kaksi tuntia ja kaikilla oli todella kylmä. Kaupunkikierroksen jälkeen menimme Virukeskukseen shoppailemaan ja pääsimme vihdoin sisälle. Päivän päätteeksi menimme syömään italialaiseen paikkaan nimeltä Vapiano. Illalla hyvästelimme skotteja ja italialaisia, sillä heidän lähtönsä oli yöllä.

Sunnuntaina hyvästeltiin saksalaisia, ja menimme taksilla Tallinnan länsitermiinaaliin. Laivamme lähti Tallinnasta Helsinkiin klo 12.00. Laivalla meitä odotti buffettilounas. Söimme paljon ruokaa ja shoppailimme. Laivamme saapui Helsinkiin klo 14.30. Helsingistä Vammalaan kuljimme junalla, joka lähti Helsingistä klo 16.27. Kaikki olivat todella väsyneitä, niinpä nukuimme hetken rautatieasemalla ja junassa. Junamatkan aikana puhuimme paljon Virosta ja vaihdeltiin kokemuksia. Kaikille jäi hyvä mieli matkasta- tutustuimme uusiin ihmisiin, näimme ja kokeilimme uusia asioita. Kaikille jäi varmasti paljon muistoja matkasta.

Marija Blinova ja Siiri Ylipekkala



https://www.youtube.com/watch?v=Trlo-pBsjEI

tiistai 21. maaliskuuta 2017

Låna en nordbo



Kulturkontakt Nord tarjosi meille perjantaina 10.3. hienon päivän: saimme vieraaksemme opettajaksi opiskelevan Leila Malmefjällin Helsingistä. Ruotsalainen Leila kertoi kolmelle ruotsinryhmälle Pohjolasta ja Pohjoismaista kysellen samalla opiskelijoiltamme, mitä he tiesivät aiheesta entuudestaan. Aluksi opiskelijat saivat esitellä itsensä ruotsiksi, ja Leila rohkaisi heitä kertomalla alkuun hieman itsestään. Opiskelijat miettivät ryhmissä kaikenlaisia kysymyksiä Leilalle hänen elämästään, opiskelustaan ja tästä vierailusta. Hän myös viritti ryhmissä mukavan tunnelman kannustaen opiskelijoitamme kuuntelemaan hänen ruotsinkielistä jutteluaan, johon he tottuisivat jo viiden minuutin kulutta. Niin kävikin, sillä ryhmissä monen opiskelijan ilme kirkastui, kun he huomasivat, kuinka sujuvasti he ymmärsivät puhuttua ruotsia! Leila kertasi opiskelijoiden kanssa myös mielipiteenilmaisufraaseja sekä musiikkisanastoa ruotsiksi. Niitä tarvittiin pohjoismaista musiikkia esittelevässä levyraadissa, joka oli mieleenpainuva päätös vierailulle.

Saila Rantajääskö

maanantai 20. maaliskuuta 2017

Vanhojen tanssit 2017

                             
                                


Lukioajan yksi jokavuotinen kohokohta vietettiin taas 17.2.2017 Sylväällä ja Vexve Areenalla. Perinteisissä vanhojen tansseissa nähtiin paljon upeaa pukuloistoa sekä hiottuja tanssiaskeleita. Tämä yksi päivä on vaatinut useiden kuukausien tanssiharjoituksia valssien ja tangon parissa, valokuvauksen- ja ruokailun varaamista, kyytijärjestelyjä, pukuvarauksia sekä kinkkisiä erimielisyyksiä. Tanssijoiden määrä oli tänä vuonna poikkeuksellisen suuri, yhteensä 60 paria. Suuresta porukasta huolimatta järjestelyt hoituivat hienosti, ja vanhojen päivästä saatiin onnistunut, vaikka viime hetkellä norovirus oli tulla kemuihin mukaan. Päivän mittaan otetuista valokuvista ja videoista tässä hieman materiaalia.





Aamulla herätyskello soi kello 4.00, ja suunta otettiin kohti kampaamoa. Yöunia ei ehtinyt kertyä kuin vain muutamia tunteja jännityksen ja valmistautumisen takia. Kampaajalla aikaa kului neljä tuntia meikkiä ja kiharoita tehdessä. Kampausta harjoiteltiin jo kuukautta ennen tansseja. Kunnon valmistautuminen kuuluu asiaan, sillä onhan tämä päivä erityinen prinsessapäivä! 


Päivän aikana riitti kyllä kiirettä, sillä ensimmäiset tanssit tanssittiin jo aamuyhdeksältä Äetsän yläasteella pienellä Kiikan porukalla. Tämä oli yksi päivän jännittävimmistä hetkistä, koska olivathan ne kuitenkin ensimmäiset tanssit, mutta hyvällä joukolla ja hieman improvisoimalla siitä selvittiin ja alkukankeus hävisi.




Vammalaan lukiolle päästyttyä ihailimme kauniita neitokaisia ja komeita pukumiehiä. Kaikki olivat innoissaan ja iloisella mielellä. Koululla oli ryhmä- ja yksittäiskuvaukset, jonka jälkeen valmistauduttiin Sylväälle tanssimaan lukiolaisille ja opettajille. 



Valokuvaussessio lukiolla






Perinteisesti tytöt suunnittelivat oman tyttöjen tanssin, jossa nähtiin erilaisia liikkeitä sekä musiikkia 1980-luvulta ja Spotifyn tuoreita hittejä. Tanssia suunniteltiin marraskuusta asti. Ensin valittiin menevät ja vauhdikkaat kappaleet ja sen jälkeen sopivat liikkeet rytmiin, kuitenkaan unohtamatta oikeaa asennetta ja ilmeitä, sillä ne ovat tärkeä osa tanssia! 

Tottakai myös pojat olivat kehitelleet oman laulun. Tänä vuonna biisinä toimi Popedan Ukkometso, tietenkin poikien itse keksimillä sanoilla. Hienoa!

“Täällä Tyrväällä metsän keskellä äijät ottaa tanssiaskeleen”


Lambeth walk menossa
Sylvään tanssien jälkeen fiilikset olivat hieman haikeat, sillä jäljellä oli enää vain yksi tanssi, iltatanssit. Noin kello 15 siirryimme jo Vexve Areenalle, jossa oli yhteinen ruokailu.
Tarjolla oli muun muassa perunakakkua, broilerinfileetä, lohta ja kesäkurpitsapihviä. Näillä eväillä jaksoi tanssia iltatanssit täydellä energialla! 






Viimeiset tanssit tanssahdeltiin klo 18. Iltatanssit olivat päivän kohokohta, jossa puolivat katsomassa sukulaiset ja tuttavat. Väkeä oli paljon, mutta jännitys oli kadonnut ja tanssit tuntuivat menevän luonnostaan. Ohjelmassa oli myös perinteinen maljapuhe, jonka jälkeen tanssijat kohottivat maljat. Vexvellä oli hyvät tilat ja istumapaikkoja oli riittävästi suurelle yleisölle. Tanssit päättyivät tangoon, jossa pojat hakivat ruusut mukaan tanssin pyörteisiin. Tämän jälkeen jokainen lähti jatkamaan iltaansa omalla tyylillään. 


Vanhojen tanssit olivat ikimuistoinen päivä, joka jää varmasti jokaisen mieleen. 



                                           Studio 86 tekemän videoinnin traileri

Teksti: Elina Merinen
Video: Elina Merinen, Lauttakylä-lehti, Studio 86
Kuvat: Elina Merinen ja Minna Koskinen






































maanantai 23. tammikuuta 2017

Sophie Shrank interview

Sophie Shrank from Germany

Why did you chose Finland?

- I chose Finland first of all because of the amazing landscapes I already know from pictures and the good school system. I wanted to feel the difference in the cultures and so on.

Do you like living here?
-Now I’m living in Kokemäki. It’s a little bit far away from Vammala, but I come to school by car every morning. I like my family, and I have had a great time in Finland so far.

What was the most exciting thing when you came to Finland?
-Everybody can speak Finnish. Finns talk a lot even if they don’t know each other well.

What are the differences between Finland and Germany?
-Finnish classes are very tight, and teachers use computer a lot. In Germany we have Oktoberfest. It’s a very big event. Women wear long dresses and men have button-up shirts. People drink a lot of beer there.

Have you had a great time in Finland?

- I really have great time here. My host family is wonderful and makes me feel like home.

What was the best experience in Finland?

- The experience I most love is a hiking/backpacking trip with my father and my siblings in the Koli national park. We were camping there for a few days. But every day is a new experience.

What do you think about Vammala and finnish people?

- The people are very shy and don't speak that much. And it's true. If finnish people have the choise to say something or stay quiet, they prefer to stay quiet. And it's difficult to make a smalltalk. But the young generation is very different. Everyone is friendly and interested in new people. I feel very integrated here. The people really think before they say something. It is polite to say something, even if it's some random stuff.





Teksti ja kuvaus: Marija Blinova