Suomi 100 teemapäivä Vammalan lukiolla


Vammalan lukion jo perinteeksi muodostunut eri oppiaineiden pajoissa toteutettava teemapäivä liittyi Suomen satavuotissyntymäpäivän tarkasteluun. Kaikissa pajoissa pureuduttiin aiheeseen eri työskentelymetenetelmillä. Työpajoissa tehtiin muun muassa erilaisia tekstejä, videoita, aikajanoja ja karttoja internetin alustoille sekä tanssiesitys. Parhaat työt valitaan Aikamatkaaja-hankkeen opetustaulujen Suomi-koodeihin. Keskiviikkona 3.toukokuuta oppilaat ideoivat ja suunnittelivat teemapäivää ja suunnitelmat toteutettiin tiistaina 9.toukokuuta. Me toimittajat kiersimme pajoissa ja tutustuimme niihin.



Hyvinvointiyhteiskunnan nousu

Tässä pajassa opiskelijoiden tehtävänä oli erilaisten tilastojen ja kuvaajien avulla todentaa Suomen nousu hyvinvointivaltioiden joukkoon. Tilastoja tutkittiin koko itsenäisyyden ajalta.






A. I. Virtanen

Pajan opiskelijat tutkivat maatalouden ja elintarviketeollisuuden kehittymistä kemian näkökulmasta sekä Suomen ainoan Kemian Nobelin palkinnon saajan A. I. Virtasen merkitystä.




Suomalaisen kulttuurin herääminen taiteessa

Paja sisälsi maalausta ja tutustumista suomalaisen taiteen kultakauden taiteilijoihin, kuten Pekka Haloseen, Eero Järnefeltiin ja Venny Soldan-Brofeltiin.




Koko Suomi tanssii

Työpajassa opeteltiin erilaisia tansseja. Opiskelijat oli jaettu ryhmään ja jokainen ryhmä opetteli yhden tanssin. Myöhemmin ryhmien tanssit kuvattiin ja ne liitettiin osaksi Koko Suomi tanssii
-kampanjaa. Ryhmät opettivat myös oppimansa tanssit toisille ryhmille.

Näytetään IMG_6284_small.jpg
Kuvaus: työpajalaiset.


                                 Vammalan lukion Koko Suomi tanssii -haastevideo. Kuvaus tanssipajalaiset ja
                                 kuvaus ja editointi Minna Koskinen.

Suomalaisen demokratian kehitys

Tämä ryhmä oli hajotettu kolmelle eri opettajalle. Jokainen opettaja käsitteli ryhmän kanssa erilaisia asioita.



Suomalainen luonto

Tässä ryhmässä tutustuttiin Suomen luontoon. Jokaisen pienryhmän piti tehdä valitusta aiheesta jonkin näköinen esitys, suositellusti lyhyt video.



Sastamalan kirkot

Pappilan luokassa opiskelijat jakautuivat ryhmiin, ja jokainen ryhmä tutustui johonkin Sastamalan kirkkoon. Osa ryhmistä kävi kuvaamassa valitsemaansa kirkkoa, ja kaikki ryhmät tutustuivat kirkon historiaan ja merkitykseen. Yksi ryhmistä kävi kuvaamassa Kiikan kirkkoa. He kertoivat tekevänsä kirkosta blogi-muotoisen esittelyn. Päivä on heidän mukaansa ollut mukavaa vaihtelua koulunkäynnille. Toinen ryhmä kävi kuvaamassa Karkun kirkkoa. He kertoivat vielä päivän aikana perehtyvänsä siihen tarkemmin.



Kalevalaa ja muuta kirjallisuutta kielillä

Tyska luokassa oppilaat jakautuivat ryhmiin. Kaksi ryhmistä kirjoitti Kalevalasta, kaksi ryhmää Tuntemattomasta sotilaasta ja yksi ryhmä Muumi-kirjasta. Yksi ryhmistä koosti Powerpoint-esityksen Tuntemattoman sotilaan ensimmäisestä luvusta. Työssä he tarkastelivat neljää eri kieltä: suomea, ruotsia, englantia ja venäjää. Kaikki haastattelemamme opiskelijat pitivät päivästä.




Radiohaastatteluiden tekoa

Tuutori-luokassa oppilaat työstivät radiohaastetteluja. Tehtävänä oli haastatella sastamalalaisia Suomi-teeman pohjalta. Haastateltavilta kysyttiin esimerkiksi, mikä on tärkeintä Suomessa.

Yksi ryhmistä haastatteli ryhmäläisen isoäitiä. He kysyivät, millainen hänen lapsuutensa ja nuoruutensa oli ja millaista oli elää Suomessa. Toinen ryhmistä kertoi, että heidän nuorin haastateltavansa oli ollut seitsemänvuotias ja vanhin 92-vuotias. Ryhmä oli kysynyt haastateltaviltaan, millaisia pelejä he ovat pelanneet ja millaisia leikkejä he ovat leikkineet.




Lempipaikkani

Klasse-luokassa opiskelijat saivat valita Sastamalan kylistä paikan, josta etsivät tietoa. Tehtävänä oli muodostaa karttamerkintä. Opiskelijat pohtivat paikasta muun muassa, mihin tarkoitukseen se on rakennettu sekä mikä on sen historia, nykyisyys ja tulevaisuus. Opiskelijat myös pohtivat, onko paikan käyttötarkoitus muuttunut ajanmyötä, ja jos on, niin millä tavalla ja miksi. Opiskelijat perehtyivät paikkoihin selvittämällä, mikä on ollut paikan merkitys lähialueen ihmisille eri aikoina.

Fanni Keskumäki valitsi Vammalan torin paikaksi, johon hän perehtyi. Mirja Kaski valitsi Suodenniemen kirjaston. Hän kertoi, että se on ollut ennen kunnanvaltuuston rakennus. Tytöt kertoivat, että he olivat pajassa aluksi keskustelleet valitsemistaan paikoista ja niistä otetuista kuvista. Sen jälkeen he olivat kirjoittaneet paikoista tarinat näkö- ja kuuloaistien perusteella.





 

Musiikin paja Sibeliuksesta

Opiskelijat tutustuivat Sibeliksen sävellykseen ja lauluun Souda souda sinisorsa. He suunnittelivat kappaleeseen säestystä. Opettaja säesti oppilaita pianolla, kun he soittivat Boomwhackerseilla. Työn tulos äänitettiin.








Näyttelijäntyön paja

Opiskelijat videoivat kohtauksen viime vuoden työpajassa syntyneen käsikirjoituksen pohjalta. Käsikirjoitus pohjautui Gallen-Kallelan Symposium-maalaukseen. Opiskelijat lavastivat kohtauspaikan, ja neljä heistä näytteli maalauksen henkilöitä Akseli Gallen-Kallelaa, Jean Sibeliusta, Robert Kajanusta ja Oskar Merikantoa. Taiteilijat keskustelivat nuoresta Suomesta ja taiteen merkityksestä suomalaisuuden rakentamisessa välillä varsin kiihtyneeseenkin sävyyn. Opiskelijat eläytyivät rooleihinsa taitavasti ja olivat valmistautuneet hyvin. Kohtauksen aikana nähdään voimakkaita tunteita.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Gallen_Kallela_Symposion.jpg




Teksti: Vilma Junnila ja Kristian Heino & Marija Blinova ja Alina Halme
Kuvat ja videot: Marija Blinova & Vilma Junnila